sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Katto pään päällä

Ennen Nepaliin saapumista minua kiinnosti erityisesti asuntojen varustelutaso. Olen hieman mukavuudenhaluinen, mutten odottanut silti asunnolta mitenkään erityisen paljon. Ajattelin, että kunhan on katto pään päällä ja jonkinnäköinen suihku ja vessa niin hyvä. Tietenkin toiveissa oli myös lämmin vesi ja posliininen pönttö.

Olen ollut erittäin positiivisesti yllättynyt asunnostamme. Vuokraa maksamme 16 000 NPR kuukaudessa, mikä on mielestäni kohtuullinen, vaikka paikallisista melko korkea hinta. Meillä on lämmintä vettä (ainakin aina silloin tällöin) ja se tulee suihkusta eikä ämpäristä kaataen. Täällä on myös pulsaattoripesukone (kvg), eli nyrkkipyykille ei tarvitse lähteä. Pesukone sijaitsee talon katolla, josta poistovesi ohjautuu tasanteen kautta maahan. Kylpyhuoneita löytyy kolme, joista kahdessa on pönttö ja kolmannessa reikä lattiassa. Extremeurheilulle etsimme tilat muualta, joten käytämme kahta ensiksi mainittua.


Asunnossa on keittiö sekä sisällä että ulkona, ja grilliuunimikrohärpäke ja kaasuliesikin löytyy. Mikronkestäviä astioita ei kuitenkaan ole, joten puurot on keitettävä kattilassa. Kaasuliesi toimii hieman vaihtelevasti, ja toisinaan vaatii enemmän tuuria kuin taitoa saada tuli syttymään. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tarvinnut tehdä nuotiota. Jääkaappikin on ja juomavettä löytyy valmiiksi hankituista kanistereista. Hämähäkkejä en kuitenkaan tilannut tai odottanut tai edes halunnut, mutta valitettavasti niitäkin löytyy. 

Pistorasioita löytyy varmasti kymmenen erilaista mallia. Meillä on mukana jokapaikanhöyläadapterit, mutta muutaman päivän jälkeen huomasimme, ettei niitä edes tarvita. Rasioissa on niin paljon reikiä mistä valita, että aina se suomalainenkin laturi sinne jotenkin päin menee. Nepalissa on säästösyistä sähkökatkoja ilmeisesti päivittäin, mutten ole niitä oikein huomannut, sillä taloon tulee sähköä myös vara-akun voimin.



Akkuverkkoon onkin kytketty kaikki tärkeimmät laitteet, kuten jääkaappi, televisio ja WLAN-reititin. Meillähän on siis myös netti, mutta omassa huoneessamme se toimii vain halutessaan ja yleensä silloin, kun sitä ei oikeastaan tarvitsisi. Mikäli oven kuitenkin avaa tai astuu huoneesta kaksi askelta käytävälle, on yhteys jo paljon parempi. Jos istuu portailla puoli kerrosta alempana, voi päästä jo Facebookiin. Videopuhelut ja online-kokoukset ovat kuitenkin mahdollisia vain alakerrassa. Siivoamista varten löytyy pölynimuri, joka on lähes yhtä tehokas kuin se pölyhuiska, jolla siivoaja puhdisti Delhin lentokentän kokolattiamattoa.

Toistaiseksi päivisin on ollut niin lämmin, ettei yölläkään tule kylmä. Lämmitystähän asunnossa ei ole, eivätkä ikkunat estä sisäänpääsyä kuin linnuilta. Rinkastani löytyy kuitenkin paljon lämmintä vaatetta ja villasukkia, joten uskon talven lähestyessä pärjääväni myös alle +25-asteisessa huoneessa.

PS. Tämä blogi oli tarkoitus julkaista jo perjantaina, mutta muutama muuttuja viivästytti aikeitani. Ensin läppäristä loppui akku, ja kun sain koneen lataukseen, ei näppäimistö toiminut. En sitten kirjoittanut. Lauantaina akussa oli virtaa ja näppäimistökin toimi, mutta netti irtisanoi itsensä koko päiväksi. Vaikka akku oli tyhjentänyt itsensä yön aikana, sen sai onneksi sähkökatkonkin aikana lataukseen alakerran jatkojohdon kautta. Nyt toimii taas nettikin, joten tässäpä tämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti