Polvisärky vaikutti vaelluksen etenemiseen (tai enemmänkin etenemättömyyteen) vähän liiankin paljon. Koska polku oli lähes pelkkiä portaita ja suunta alaspäin, oli eteneminen tuskallista, vaikka aamulla tankkasinkin särkylääkettä puuron kylkiäisenä. Bambukepissä roikkuen pääsin kuitenkin liikkumaan noin yhden portaan tuntivauhdilla, mutta etenemiseni muistutti luultavasti kävelyä enemmän epätoivoista seiväshyppy-yritystä. Onneksi iloa löytyi Dovanista hankitusta vessapaperista, joka tuoksui ruusuille ja jonka käyttäminen nenäliinana nauramatta vaati harjoittelua.
Vihdoin kun pääsimme Chhomrongiin, saimme taas uudet leimat ACA-lupiin. Aioimme jäädä vain myöhäiselle lounaalle, mutta ruokaa odottaessa alkanut kaatosade oli polvisärkyyn lisättynä mielestämme hyvä syy lopettaa päivän vaellus. En muista, mitä tilasin tuolloin, mutta illallinen samana päivänä oli melkoisen mieleenpainuva. Vaikka pastaruuat eivät vuoristossa kovin perinteisiä ole, olivat ne aiemmin muistuttaneet yllättävän paljon tilattua annosta. Tällä kertaa en kuitenkaan tunnistanut minulle kannettua ateriaa lasagneksi, sillä ruoka koostui lähinnä vetisestä tomaattikastikkeesta. Löytyi sieltä pari paperinohutta lasagnelevyäkin, kun vähän hämmensi.
Majoituimme samassa paikassa kuin aiemmin, ja tutustuimme siellä muutamaan australialaiseen sekä pariin ruotsalaiseen trekkaajaan. Opettelimme uuden korttipelin sääntöjä, keskustelimme suomalaisista stereotypioista ja yritimme palauttaa mieleen ruotsin kieltä. Idag var det varm dag.
Majoitus: International Guest House: 200 NPR / yö / hlö
Huone: kolmen hengen huone
WC: pönttö löytyy
Suihku: lämmin vesi, 100 NPR / hlö
Wifi: sisältyy majoitukseen
Puhelimen lataus: 100 NPR
Ötökät: perhosia, pieniä hämähäkkejä, ehkä yksi iilimato
Päivän kulut yhteensä: 2130 NPR / hlö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti