Annapurna Base Camp Trek osa 1: Lupa vaeltaa

Ennen kuin olimme saaneet edes varmistusta siitä, pääsemmekö lähtemään Nepaliin, olimme tehneet jo ties miten monta suunnitelmaa Annapurnan valloituksesta. Nyt vaellus on kuitenkin askeleen lähempänä ja enää odotamme vain Dashain-lomaa, jolloin suuntaamme vuoristoon. Olemme myös kerranneet aakkosia viimeisen viikon, sillä Annapurna Base Camp Trek tunnetaan Nepalissa nimellä ABC.

Ensimmäisenä etappina piti hankkia bussiliput Kathmandusta Pokharaan ja takaisin, sillä meille sanotiin, että loma-aikana samaan suuntaan saattaa lähteä joku muukin. Valitsimme turistibussin hieman korkeammasta hinnasta huolimatta ja maksoimme edestakaisesta matkasta 2000 NPR nenää kohden. Turistibussit ovat muita busseja isompia ja mukavampia ja niistä löytyy tarujen mukaan myös ilmastointi. Matka tulee kuitenkin kestämään useamman tunnin, joten tämä lienee ihan hyvä sijoitus. Ostimme liput paikallisen matkatimiston kautta, joka neuvoi meitä jatkotoimenpiteistä.

Annapurna on yksi Nepalin suojelualueista ja sen vuoksi vaeltamiseen tarvitsee Annapurna Conservation Area (ACA) Entry Permit -luvan. Lisäksi meidän piti hankkia vihreä TIMS-kortti (Trekkers' Information Management System), sillä päätimme lähteä sooloilemaan ilman opasta. Vihreää korttia ei voinut hankkia matkatoimiston kautta, joten vaelluksemme alkoi Kathmandu-suunnistuksella. Maalina meillä oli Nepal Tourism Board, josta luvat haettiin. Hintaa tuli yhteensä 4000 NPR, sillä kumpikin hakemus maksoi 2000 NPR.

Tourism Boardilla vierailu oli mielenkiintoinen kokemus. Paikka oli täynnä vaelluskenkäisiä ihmisiä ja erilaisia koppeja, joissa istui ihmisiä tiskin molemmin puolin. Odotustilassa oli sohvia ja pöytiä, joilla ihmiset täyttivät papereitaan. Löysimme yhdeltä pöydältä pinon ACA-hakemuksia ja pyörimme niiden kanssa tyhjää pöydänkulmaa etsien. Näimme jollakin TIMS-hakemuksen ja saimme ohjeen hakea samanlaiset seuraavasta huoneesta. Löysimme paperin lisäksi myös pöydän ja jopa istumapaikat. Henkilökuntaa ei paljoa näkynyt, joten täytimme tietomme ja arvailimme hakemuksiin oikeita paikannimiä sekä lähtö- ja paluupäiviä.

Valmiiden hakemusten kanssa lyöttäydyimme huoneen poikki kulkevan jonon jatkoksi todetaksemme tiskillä, että tähän jätetään vain TIMS-hakemus. Kummaltakin pyydettiin kaksi passikuvaa, joista toinen niitattiin hakemuspaperiin ja toinen TIMS-korttiin, johon meidän piti maksamisen jälkeen käydä täyttämässä omat tiedot vielä kerran. Tätetyillä korteilla haimme niihin vielä leimat, jonka jälkeen meidät ohjattiin ACA-lupaa varten toiseen huoneeseen.

Jätimme hakemukset, jälleen kaksi kuvaa kummastakin pärstästä, maksoimme ja odottelimme sitten ACA-lupia noin kymmenen minuuttia huomataksemme, että Tiia oli äkillisesti vaihtanut kansalaisuuttaan. Tein siis vielä yhden vierailun tiskillä uuden filippiiniläisystäväni kanssa. Yhteensä 8 passikuvaa myöhemminn molemmille oli kuitenkin myönnetty luvat Annapurnan alueelle.

Eilen illalla selailimme erilaisia matkakertomuksia ABC-vaelluksista ja teimme oman etenemissuunnitelmamme. Näillä näkymin ajan pitäisi riittää hyvinkin, mutta ylimääräisiä mutkia emme ehdi reitillä tekemään. Ensi viikkoa odotellessa!