Lähtö
lähestyy ja kaikki vaihtoon liittyvät asiat ovat jonkinasteisen hallitun
kaaoksen vallassa. Onneksi vielä ei tarvitse stressata siitä että vaellushousut
on pyykissä ja Fazerin siniset kaupan hyllyllä. Jotain asioita on kuitenkin
pitänyt jo selvitellä.
Minäkin
sain vihdoin hankittua uuden passin. En ole varma oliko prosessissa
jännittävämpää passikuvan hankkiminen vai sähköisen passihakemuksen täyttäminen.
Kävin nappaamassa passikuvan juhannusreissulla Joensuussa, koska säästin siinä
ainakin kolme euroa! Sähköisen hakemuksen täyttäminen tuntui epäilyttävältä,
koska valokuvani ja vanha allekirjoitukseni vain ilmestyivät ruudulle
klikkaamalla hakemusta eteenpäin. Vannoin hakemuksessa myös, että sormenjälkeni
ei ole muuttunut merkittävästi edellisen passin hankkimisen jälkeen, joten
minun ei tarvinnut käydä senkään takia missään virastossa. Jopa passin
hakeminen Urheilutalon R-Kioskilta oli nopea ja miellyttävä reissu, tarjosivat
Ärrällä kahvitkin odotellessa.
Yritin
toissailtana selvitellä viisumin hankkimista, koska minulle on vain sanottu,
että sen voi sitten ostaa lentokentältä. Kathmandun Suomen suurlähetystön nettisivuilla
sanotaan samaa, ja että etukäteen sen saa myös Kööpenhaminasta. Hinnasta ei
kuitenkaan mainita mitään eikä siitä, kuinka monta päivää tämä ”kolmen
kuukauden viisumi” tarkalleen on. Kööpenhaminan Nepalin suurlähetystön sivuilla
kerrotaan 90 päivän viisumin maksavan 750 tanskan kruunua, joten tällä hetkellä
uskon viisumini maksavan noin 100 euroa. Toivon, että sen voi maksaa kentällä
luottokortilla, sillä nepalin rupiaa ei voi nostaa etukäteen Suomesta, koska
valuuttaa ei saa viedä pois maasta.
Henriikan
kanssa tuli puheeksi meidän rokoteselvittelyt ja tajuttiin, että meillä on
reseptit eri rokotteisiin lavantautia vastaan. Mulle oli tarjottu sekä piikkiä
(Typherix) että kapseleita (Vivotif), joista valitsin piikin, koska pidän sitä
helpompana (piikki pitää pistää kerran, kapseleita pitää niellä kokonaisina
kolme tiettyjen päivien välein ennen lähtöä). Henriikalle ei tarjottu ollenkaan
vaihtoehtona piikkiä, ja tämä johtui kuulemma siitä, että piikki on poistunut
tai poistumassa tarjonnasta. Saa nähdä millaisen rokotteen saan kun lähden
hakemaan sitä. Jännittävää!
Myös
vakuutusten selvittely on mielenkiintoista. Vielä pitää tehdä lisäselvityksiä muun
muassa siitä, mitä lasketaan kiipeilylajeiksi ja mihin 4 000 metrin korkeus
riittää. Äiti älä huolestu!
Mua
myös huvittaa ja kiinnostaa eri ihmisten suhtautuminen vaihtoon lähdöstä. Oon
kuullut kaikenlaista huokailua kuinka-uskallat-poistua-kotimaasta -asenteesta muistutukseen
siitä, että ei saa sitten jämähtää koko ajaksi vain Kathmandun laaksoon, koska
siellä ei ole yhtään niin jännittävää kuin muualla Nepalissa voi olla. Haluan
korostaa että tässäkin huomaa selkeästi kokemusten merkityksen eri ihmisten
suhtautumisessa – johon ei ole oikeaa tai väärää tapaa.
Elämä
– seikkailemaanhan tänne on tultu! Tehdään kaikki asioita joista tykätään ja
kannustetaan toisiamme erilaisissa valinnoissa. Meillä on tosiaan yhä vasta
menolennot Intian kautta Nepaliin, mutta sekin on aina ihan hyvä lähtökohta.
Jatketaan
asioiden suunnittelua. Mulla on sellanen tunne, että vuoret kutsuu mua.
