Liikenne Kathmandussa

Ensimmäisen viikon liikennekokemusten jälkeen jää Tuusulanväylän aamuruuhkat ja Oulun moottoritien hasardien ohitusten tuomat liikennejännitykset vauhdilla kakkoseksi. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen totuin aikoinaan jo Australiassa, mutta siellä autot pysyivät yleensä omilla kaistoillaan. Liikenne kulkee kaikesta huolimatta joka suuntaan yllättävän sujuvasti. Töötti toimii kulkuneuvoissa varoitusäänen lisäksi varmasti myös tässä muuten vaan tööttäilen -äänenä.

Koulumatkaa majapaikalta Collegelle liikumme bussilla. Oikeaan bussiin hypätään varmistamalla sisäänheittäjältä oikea suunta ja sitten vain toivotaan että istumapaikka löytyy. Parasta on istua heti kuskin takana katse bussin takaosaan muita matkustajia kohti, koska muita matkustajia ei hävetä tuijottaa koko matkaa kummallisen näköisiä vaaleita länkkäreitä. Kyyti maksetaan jossain välissä matkaa ja koska saamme nepalilaisilla opiskelijakorteillamme opiskelija-alennuksen, niin yhden bussimatkan hinnaksi jää 10 NPR eli euroissa vajaa 10 senttiä.

Harjoittelupaikkaamme ECEC:lle liikumme kävellen, koska matka kestää seurasta, kiireestä ja edellisen yön sateista riippuen 10-20 minuuttia. Lyhin reitti kulkee osittain noin yhden henkilön levyisellä aidan vierustalla tai muurin päällä, jossa vastaantulevia täytyy melkein halata samaan aikaan kun kumartelee liian alhaalla roikkuvia sähköjohtoja.

Kadunvarsilla kävellessä saa väistellä vuoroin mopoja, vastaantulijoita, todella hitaasti käveleviä ihmisiä sekä koiria, roskakasoja ja mutaa (sateen jälkeen). Ylipäätään kävelylle lähteminen tuntuu toisinaan projektilta, johon pitää valmistautua vähintään henkisesti ja jonka aikana täytyy pitää kaikki aistit auki ja molemmat aivosolut hereillä.

Tienylitys se vasta on todellinen seikkailu! Täällä ei ole liikennevaloja ja suojatiet ovat vain hyvä yritys edistää turvallisuutta. Parhaaksi keinoksi olemme havainneet lyöttäytyä itsevarmasti jonkin paikallisen tieylittäjän vierelle ja väistellä autoja ja mopoja hänen siivellään. On toiminut tähän asti.

Pahinta liikenteessä on minusta kuitenkin saasteet ja pöly. Täällä on vaikea hengittää ja ilma tuntuu todella huonolta. Lenkille ei tee mieli lähteä ja iltaisinkin yskittää. Tämän kokemuksen jälkeen osaa varmasti arvostaa entistä enemmän kotona olevaa puhdasta ilmaa ja metsää.